Gustafsberg vastaa asiantuntijan kritiikkiin

21.4.2011
Mainokset

21.4.2011

TULOSTETTUA RUOKAA

3D-tulostimet ovat materiaalitekniikan kuumin tulevaisuuden lupaus. Tulostimiin voi ladata erilaisia materiaalia samalla tavoin kuin mustetta ladataan tulostimeen. Näillä laitteilla on valmistettu tähän mennessä kokonaisia taloja, lentokoneiden osia, soittimia ja jopa polkupyöriä. Vastaavia laitteita on kehitetty myös myös ruoanvalmistukseen.

Aika näyttää, millaisia uusia tuulia 3D-tulostimet tuovat esimerkiksi suurtalouskeittiöihin. Ehkä
jakolinjastolla tarjottimia työntävät ruokailijat muodostavat annoksensa tulostimen kosketusnäyttöä
näpyttelemällä.

Tutustu 3D-tulostimiin ruoanvalmistuksessa näistä linkeistä:


20.4.2011

JÄLKIMAKU MAUSTAA RUOKAKESKUSTELUA

Kehon polttoaineesta ja herkuttelun välikappaleesta on tullut viihdettä, mutta myös raakaa bisnestä.

Televisio pursuaa kokkiohjelmia ja lehtien sivut E-koodeja. Kouluruoan lisäaineista kohutaan. Aikaansa seuraava kokkaa raakaravintoa ja surauttaa tehosekoittimessa terveyspirtelön. Kahvin hinta on noussut pilviin muun muassa siksi, että kahvipavuilla keinotellaan raaka-ainepörssissä.

Vähänkin valistunut vatsantäytteen etsijä joutuu pohtimaan omaa kantaansa moniin vastakkainasetteluihin: luomu vai tehotuotanto, lähiruoka vai tuontiruoka, einekset vai kotiruoka, kasvis vai liha.

Jälkimaku-verkkolehti maustaa ruokakeskustelua mielenkiintoisilla näkökulmilla.

Keväisin varsinkin naistenlehtien sivut täyttyvät laihdutusjutuista. Heidi Pohjala kertoo tässä lehdessä yhdestä tavasta laihduttaa – myös omien kokemustensa kautta.

Kasvisruoan tarjonta on parantunut myös opiskelijaravintoloissa. Lue Anniina Sahin juttu aiheesta ja kuuntele kasvissyöjien tarinoita.

Sirkku Aalto pureutuu superruokaan – ovatko goji-marjat sittenkään maineensa veroisia terveyspommeja? Lisäksi hän esittelee Seppo Pennasen, joka päätti hankkia itselleen lisää elinvuosia ruokavaliomuutoksella.

Syksyllä voimaan astuva elintarvikelain uudistus helpottaa pienten ravintoloiden ja lähiruokaa tarjoavien elintarvikeyritysten perustamista. Anne-Pauliina Rytkösen jutussa kerrotaan myös kahden nuoren miehen unelmasta: omasta ravintolasta.

Kun kehitys kehittyy riittävän pitkälle, ravintoloita ja ruokakauppoja ei ehkä enää tarvita mihinkään. Jokainen voi tulostaa valmiit ateriansa kotona printterillä, Matti Myllerin koostama verkkolehtikatsaus kertoo.

Tämän kattauksen tarjoavat journalistiikan Monimedia ja verkkojournalismin murros -kurssin opiskelijat Jyväskylän yliopistosta. Bon appétit!


Anna-Maija Tuuliainen, päätoimittaja


Ruokakeskustelu kiehuu, joskus jopa yli

20.4.2011

Kehon polttoaineesta ja herkuttelun välikappaleesta on tullut viihdettä, mutta myös raakaa bisnestä.

Ruokakeskustelu kiehuu, joskus jopa yli. Televisio pursuaa kokkiohjelmia ja lehtien sivut E-koodeja. Kouluruoan lisäaineista kohutaan. Aikaansa seuraava ”kokkaa” raakaravintoa ja surauttaa tehosekoittimessa terveyspirtelön. Kahvin hinta on noussut pilviin muun muassa siksi, että kahvipavuilla keinotellaan raaka-ainepörssissä.

Vähänkin valistunut vatsantäytteen etsijä joutuu pohtimaan omaa kantaansa moniin vastakkainasetteluihin: luomu vai tehotuotanto, lähiruoka vai tuontiruoka, einekset vai kotiruoka, kasvis vai liha.

Perinteisempää taistelutannerta edustavat naistenlehtien herkkureseptit ja niitä seuraavat laihdutusjutut. Jälkimaku-verkkolehdessä Heidi Pohjala kertoo yhdestä laihdutustavasta, ja myös Sinä voit kertoa omista laihdutuskokemuksistasi.

Kasvisruoan tarjonta on parantunut myös opiskelijaravintoloissa. Lue Anniina Sahin juttu aiheesta ja kuuntele kasvissyöjien tarinoita. Voit myös äänestää kaupungin parasta kasvisruokaa tarjoavan opiskelijaravintolan.

Sirkku Aalto pureutuu superruokaan – ovatko goji-marjat sittenkään maineensa veroisia terveyspommeja? Lisäksi hän kertoo meille Seposta, joka päätti hankkia itselleen lisää elinvuosia ruokavaliomuutoksella.

Syksyllä voimaan astuva elintarvikelain uudistus helpottamaa pienten ravintoloiden ja lähiruokaa tarjoavien elintarvikeyritysten perustamista. Anne-Pauliina Rytkösen jutussa kerrotaan myös kahden nuoren miehen unelmasta: omasta ruokapaikasta.

Kun kehitys kehittyy riittävän pitkälle, ravintoloita ja ruokakauppoja ei ehkä enää tarvita mihinkään. Jokainen voi tulostaa valmiit ateriansa kotona printterillä, Matti Myllerin koostama verkkolehtikatsaus kertoo.

Tämän kattauksen tarjoavat journalistiikan Monimedia ja verkkojournalismin murros -kurssin opiskelijat Jyväskylän yliopistosta. Bon appétit!

Anna-Maija Tuuliainen, päätoimittaja


Asiantuntija Gustafsbergin dieetistä: ”En suosittelisi laihduttamiseen”

20.4.2011

Helsingin yliopiston elintarviketieteen tohtori ja ravitsemustieteen dosentti Mikael Fogelholm ei suosittelisi Go Fat Go -haastetta laihduttamiseen. Hänen mielestään neljän viikon kuuri on liian raju ja mustavalkoinen. Suurin ongelma on dieetin pituus. Fogelholm kertoo, että neljä viikkoa on aivan liian lyhyt aika painonpudotukseen.

– Suurin haitta tässä on se, että paino putoaa liian nopeasti, ja ihminen menettää todennäköisesti lihasmassaa. Toisin dieettiin enemmän vapautta, ja antaisin ihmisten syödä enemmän.

Fogelholm ennustaa, että suurimmalle osalle ihmisistä paino tulee takaisin, kun kuuri loppuu. Hänen mielestään sopiva aika painonpudotukseen on kolmesta kuuteen kuukautta. Asiantuntija epäilee, ettei mustavalkoinen dieetti anna laihduttajalle eväitä siihen, miten arkielämässä kannattaisi jatkossa syödä.

– Tämä dieetti ei kuitenkaan ole pahimmasta päästä, kun mietitään laihdutuskuureja. Ruokavaliossa on pyritty jonkinasteiseen monipuolisuuteen, eli kyse ei ole mistään greippi-valkoviini-dieetistä.

Fogelholmin mielestä ruokavaliossa on kuitenkin kohtuullisen järkeviä tuotteita, etenkin kaurahiutaleet ja hyvät rasvat saavat asiantuntijalta kiitosta. Energiamäärä on hänen mielestään liian alhainen. Päivittäinen energiamäärä on noin 1400 kilokaloria, mutta se vaihtelee sen mukaan, syökö esimerkiksi lohta vai kanaa ja juoko kuntosaliharjoituksen jälkeen palautusjuoman.

Neljän viikon Go Fat Go -haasteen jälkeen on mahdollisuus osallistua kymmenen viikkoa kestävään Lite-ohjelmaan. Maksullisessa ohjelmassa voi esimerkiksi opetella ylläpitämään saavutettua painoa. Kun Fogelholm kuulee jatkomahdollisuudesta, hänen suhtautumisensa muuttuu sallivampaan suuntaan.

Heidi Pohjala

Kuuntele täältä, miten Jutta Gustafsberg vastaa asiantuntijan kritiikkiin!
Lue blogista dieetin ohjeet sekä toimittajan kokemuksia kuntokuurista.


Teinien kasvissyöntibuumi hellitti

20.4.2011

Kasvissyöjiä on Jyväskylän kouluissa nyt vähemmän kuin vuosituhannen vaihteessa. Vielä vuonna 2004 kasvisruoka-annoksia meni yli 20 000 vuodessa, viime vuonna enää 8 000.

Koulujen ruokapalvelupäällikkö Leena Rinneaho-Junikka Kylän Kattauksesta arvelee, että 2000-luvun alun kasvissyöntibuumissa oli kyse teinityttöjen muotivillityksestä. Moni yläasteikäinen vaihtoi kasvisruokaan kaverinsa perässä.

– Noihin aikoihin kävimme kiivasta keskustelua koulun, kotien ja terveydenhoitajan kesken, miten ilmiöön pitäisi suhtautua, Rinneaho-Junikka kertoo.

Kovin buumi on nyt toistaiseksi ohi ja kasvissyöjien määrä näyttäisi vakiintuneen. Kasvisruoka on tullut pysyväksi osaksi kouluruokailua.

Rinneaho-Junikan mukaan Rudolf Steiner -koulussa kasvissyönti on ollut jo pitkään erittäin suosittua. Vegetaristeja on helposti kaksinkertainen määrä muihin kouluihin verrattuna.

Anniina Sahi


Kokemuksia kasvisruuasta

20.4.2011

Kolmen kasvisruokailijan tarinat.