TOIVEISSA

LÄHIRUOKAA JA PIENIÄ RAVINTOLOITA

Kansallinen elintarvikelaki muuttuu syksyllä aiempaa joustavammaksi. Uudistuksen tavoitteena on yhtenäistää valvontaa ja tehdä siitä tasapuolisempaa. Tämän toivotaan tuovan alalle uusia yrittäjiä.

Syksyllä voimaan tuleva uusittu elintarvikelaki sisältää monenlaisia myönnytyksiä. Tarkoituksena on keventää valvontaa ja helpottaa sitä kautta pienten elintarvikeyritysten perustamista.

Uudessa laissa on yksinkertaisempaa esimerkiksi elintarvikehuoneiston ilmoituksen tekeminen, sillä painopiste on siirtymässä ennakkotarkastuksista jälkivalvontaan. Pienten yritysten sijaan valvontaa tehostetaan suurissa yrityksissä.

Samalla tulkinnanvaraa tarkastuksiin jättäneet ohjeet pyritään yhtenäistämään ja selkeyttämään, minkä toivotaan helpottavan tarkastajien työtä.

Uusittu elintarvikelaki sisältää helpotuksia myös maatilojen pientuottajille. Tiloilta saa myydä aiempaa enemmän lähiruokaa. Esimerkiksi vastalypsettyä ja käsittelemätöntä tinkimaitoa saa myydä vuodessa suoraan tilalta aina 2500 litraan saakka. Myös pieniä määriä kanamunia, riistaa, kalaa, kasviksia, sieniä ja hunajaa voi myydä ilman elintarvikehuoneistoilmoitusta. Uudessa laissa pienten määrien myynti tulkitaan osaksi normaalia alkutuotantoa.

Pienteurastamojen suuria valvontakustannuksia yritetään hillitä siirtämällä niiden valvonta kunnilta valtiolle. Valtion on myös uudistuksen myötä tarkoitus tukea pienteurastamoiden lihatarkastuksia tuottajahintojen kohtuullistamiseksi. Vuodessa tähän on varattu kansallisesti noin 600 000 euroa. Ainoastaan Lapissa poronlihan tarkastukset säilyvät edelleen aluehallintoviraston vastuulla.

Suomessa lain uudistuksen toivotaan tuovan uusia pienyrittäjiä ja lisäävän lähiruoan tuotantoa. Esimerkiksi Ruotsissa on jo saatu hyviä kokemuksia pientilojen tuotteiden vähittäismyynnistä.

Anne-Pauliina Rytkönen

Lue lisää:


Advertisements

Kommentointi on suljettu.

%d bloggers like this: